Johtaminen robottiaikaan

Ihminen johtajana

Osan muutoksista johtamiseen tuo jo työn muutos sekä uusien työntekijäsukupolvien erilaiset vaatimukset.

Robotiikan suhteen voi johtamisessa nähdä kolme vaihetta ja muutoksia sen mukaan.

Vaihe1 on nykyaika, kun töissä on vain ihmisiä. Tästä ei sen enempää, kaikki tunnemme nykyiset johtajat ja heidän erilaiset johtamistapansa 🙂 sekä alaisten suhtautumisen niihin.

 

Vaihe2 on sekaympäristö, jossa töissä on sekä ihmisiä että robotteja. Tässä vaiheessa tulevat suurimmat muutokset johtamisessa. Toki yritykset ja julkisyhteisöt ovat erilaisia rakenteltaan, joten muutokset vaikuttavat eri tavalla. Koska koneita ei tarvitse johtaa, keskittyy kaikki johtaminen edelleen ihmisiin. Ihmistä voidaan verrata koneeseen ja sen suorituskykyyn. Robotti ei pidä taukoja eikä lomia, tästä voidaan aina muistuttaa ihmiselle. Enää ei tarvita välijohtoa (päällikkötaso), joten niistä voidaan luopua.

Toisaalta roboteille voidaan laittaa vastuuhenkilöt, joita voi taas manageroida.

 

Vaihe3 vain robotteja töissä. Tämä tilanne ei tule koskaan koskemaan kaikkia aloja (ne jäävät enintään 2. vaiheeseen). Ei tarvita enää kovin montaa johtajaa, jos yhtään. Koneita ei tarvitse johtaa, ne pärjäävät hyvin ilmankin. Ne kaipaavat vain huoltoa aika-ajoin.  Vain yksi johtaja tarvitaan johtamaan pelkkiä koneita. Eikä sitäkään tarvita johtaja-nimikkeellä ja palkalla, operaattori -nimike riittää.

 

Robotti johtajana

Jo muutaman vuoden sisään näemme joillakin työpaikoilla robottijohtajia. Ensiksi niiden voi ennustaa tulevan väliportaaseen. Robottijohtaja on tunteeton, tasapuolinen ja oikeudenmukainen. Kaikki nämä ominaisuudet (myös tunteet tarvittaessa) voidaan ohjelmoida robottiin. Siitä saadaan tehtyä myös managed-by-perkele versio mutta sellaiselle robotille ei liene työelämässä tarvetta 🙂 Robottijohtaja olisi monella alalla oikeasti hyvä edullinen vaihtoehto.